Printit tulloo!

Tuon meidän luokan myyntinäyttelyn ja koko koulun ajan olen koko ajan enemmän suuntautunut ja kiinnostunut piirtämisestä. Olisi kiva oppia kuvankäsittelyt kunnolla ja päästä kokeilemaan luovuutta mm.Photoshopin avulla.
Myyntinäyttelyyn tekemäni uniikkiteos toimi pohjana näille printeille joita nyt esittelen koko kansalle. Tuo uniikkiteoksenihan on käsin tusseilla piirretty ja akvarelleilla maalattu. Otin tuon tussipiirroksen pohjaksi ennen maalaamista akvarelleilla, ja muokkasin siitä nuo printit fotarin avulla. Itse olin näihin tyytyväinen, vaikka monen mielestä ovatkin ehkä turhan synkkiä.
Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja alkaa miettimään josko sitä rupeaisi painattamaan kortteja ja julisteita ihan myyntiin saakka :)

Mars matkaan kohti myyntinäyttelyä!

Avajaiset ovat ohi ja ihmisiä kävi mukavasti. Toivottavasti tasainen kävijöiden määrä jatkuu ja saadaan näyttely kunnialla vedettyä loppuun saakka. Upeita tuotoksia ollaan tehty koko luokan voimin ja myyntitilasta muodostui lempeä luovuuden pesä. Tervetuloa siis katsomaan uniikkitöitä ja tekemään löytöjä piensarjatöistä.

Don´t put dirt on my grave just yet!

Tästä se lähtee, meidän luokan myyntinäyttelyn uniikkityöni viimeistely. Olen piirtänyt kuvan itse, omin pikkukätösin tusseilla ja maalannut sen akvarelleilla. Se miten tämä työ viimeistellään, tulette näkemään näyttelyssä. Tervetuloa mukaan!

Don´t put dirt on my grave just yet - piirros kanvaasille tusseilla ja akvarelleilla, Salla Salonen 2015.

Luovuuden monet muodot

Se on näytille menoa nyt sitten!
Meidän ohjaustoiminnan luokka järjestää myyntinäyttelyn Tampereen Koskikeskuksen kolmannessa kerroksessa 14-18.2.2015. Tervetuloa tutkailemaan meidän luokkalaisten uniikkeja töitä, sekä sarjatyönä valmistettuja myytäviä ihanuuksia. Tuotteita ja uniikkitöitä on laidasta laitaan, löytyy mm.keramiikkaa, pronssivalua, lasitöitä, virkkuutöitä, tekstiiliä, piirroksia jne. Paikan päällä voit myös tehdä itsellesi heijastinrintanapin ja osallistua persoonallisen vieraskirjan tekoon.
                                                                  Tervetuloa mukaan!

Unelmoiden kohti kevättä

Minä olen teeveen katselun ammattilainen. Oikea sohvaperunoiden GrandOldMama. Tänään TV 1 hemmotteli Hotellin vuosi - sarjan viimeisellä jaksolla joka sai minut huokailemaan haaveissani. En tiedä kuinka moni teistä on seurannut kyseistä sarjaa, mutta minut se koukutti heti ensimmäisellä jaksolla ja eritoten upealla henkilöstöllään.
Koen monet englantilaiset tavat ja perinteet hieman aikansa eläneinä, kun taas toiset tavat ja perinteet saavat minut suorastaan hihkumaan innosta, kuten esim. teeleivät, skonssit, kuninkaalliset, etiketit, hovimestarit. Hotellin vuosi- sarjasta löytyi näitä kaikkia ja hieman enemmän. Sarjassa seurattiin vuoden ajan Lontoossa toimivan Hotelli Claridgen elämää, vieraita ja henkilökuntaa. Hotelli on sijainnut ja toiminut paikallaan jo muistaakseni 1900-luvun alusta lähtien ja monet henkilökunnasta olivat työskenneelleet hotellissa vuosikymmeniä.
Tänään siis viimeisen jakson jälkeen aloin haaveilemaan tuhdista tukosta riihikuivaa, jonka avulla menisin viettämään yhden tai kaksi yötä kyseisessä hotellissa. Valitsisin mukaani kynähameen ja korkokengät, huulipunan ja nenäliinan, tutustuisin etukäteen etikettisääntöihin ja eri teelajeihin. Seuraisin sivusta ihmisten ja henkilökunnan toimia, lumoutuisin silitettyjen lakanoiden ja untavatyynyjen keskellä sekä tilaisin tietysti huonepalvelusta englantilaisen aamiaisen. Olisi houkutteleva ajatus, että voisi viettää muutaman päivän täysin erilaisena ihmisenä, täysin erilaisessa ympäristössä kuin normaalisti. Olen joskus jostain katsellut, kuinka jotkut ihmiset säästivät koko vuoden rahaa jolla he kävivät kerran vuodessa viikon lomalla, nauttimassa, tuhlaamassa, olemassa kaikkea muuta kuin tavallisesti ovat. Pidin näitä ihmisiä tuolloin hieman surullisina hahmoina, säälittävinä tosiasioiden kieltäjinä. En pidä enää. Minusta voisi tulla juurikin tuollainen tyyppi, kerron teille sitten kun se tapahtuu. Sillä välin kannattaa käydä katsomassa menneen maailman meininkiä areenasta. 
 Untill the next time, ladies and gentlemans!